Säännöt

Vasemmistolinkki ry:n säännöt

Hyväksytty Vasemmistolinkin kokouksessa 26.2.2015

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1 § Yhdistyksen nimi on Vasemmistolinkki ry. Jäljempänä näissä säännöissä sitä kutsutaan yhdistykseksi. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena Helsingin kaupunki.

Tarkoitus

2 § Yhdistys toimii Vasemmistoliitto r.p:n sääntöjen mukaisena puolueen perusjärjestönä. Yhdistys on myös puolueen Helsingin piirijärjestön jäsenjärjestö.

Yhdistyksen yleiset päämäärät ja toimintaperiaatteet on ilmaistu puolueohjelmassa ja puolueen säännöissä. Yhdistyksen tarkoituksena on lisäksi

• toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja poliittisena vaikutuskanavana paikallisesti, puolueessa ja koko yhteiskunnan mitassa,
• herättää toiminta-alueellaan kansalaisten mielenkiintoa poliittisiin kysymyksiin ja puolueen periaatteisiin sekä toimintaan,
• ottaa kantaa paikallisiin ja muihin poliittisiin sekä yhteiskunnallisiin asioihin ja tehdä niihin liittyviä aloitteita paikallisille ja muille päättäjille sekä piirijärjestöille ja puoluehallitukselle,
• osallistua toiminta-alueellaan puolueen vaalikampanjoiden toteuttamiseen sekä edistää mahdollisuuksiensa mukaan muutoinkin puolueen tavoitteita ja toimintaa.

Toiminnan laatu

3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

• hankkii toiminta-alueelta puolueelle uusia jäseniä ja huolehtii jäsenyhteyksien ylläpidosta,
• järjestää poliittisia kokouksia, keskustelu-, kulttuuri- ja muita tapahtumia sekä illanviettoja, jotka ovat avoimia myös puolueeseen kuulumattomille kiinnostuneille henkilöille,
• asettaa ehdokkaita valtiollisiin, kunnallisiin ja muihin vaaleihin ja äänestyksiin sekä järjestää niihin liittyvän paikallisen vaalikampanjan,
• tiedottaa toiminnastaan ja kannanotoistaan lehdissä ja sähköisissä tiedotusvälineissä, osallistuu puolueen tukemien lehtien ja muiden julkaisujen sekä kirjallisuuden levikki- ja myyntityöhön sekä harrastaa tarvittaessa myös sivistys- ja opinto-kerhotoimintaa,
• rohkaisee jäseniään ja kansalaisia laajemminkin osallistumaan ay-liikkeen ja erilaisten kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden toimintaan,
• rakentaa yhteistyötä muiden samansuuntaisia tavoitteita ajavien järjestöjen ja liikkeiden kanssa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi omistaa ja hallita kiinteistöjä, osakkeita, obligaatioita ja muita arvopapereita sekä ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

Ennen kuin puolueosasto päättää omistamansa kiinteistön rakentamisesta, laajentamisesta tai luovuttamisesta tai muusta huomattavasta taloudellisesta tai liiketoimintaa koskevasta hankkeesta, on sen pyydettävä asiasta puoluehallituksen lausunto.

Yhdistys voi perustaa ja hallita säätiöitä sekä harjoittaa asianomaisella luvalla paikallista radio- ja TV-toimintaa, matkailu-, majoitus- ja ravitsemusliikettä, bingo- ja kioskitoimintaa, kirjapaino-, kirjakauppa-, elokuva- ja teatteritoimintaa sekä toimeenpanna arpajaisia, myyjäisiä ja rahankeräyksiä.

Jäsenyys yhdistyksessä

4 § Yhdistyksen jäseneksi voi päästä sellainen 15 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva ulkomaalainen, joka hyväksyy nämä ja puolueen säännöt, tarkoituksen ja puolueohjelman sekä haluaa toimia yhdistyksen ja puolueen tavoitteiden hyväksi ja täyttää sääntöjen mukaiset jäsenvelvoitteensa.

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Yhdistyksen jäsenluetteloa pidetään puolueen jäsenrekisterissä hallituksen toimeksiannosta.

Jäsenenä henkilö voi olla vain yhdessä puoluejärjestössä. Yhdistyksen jäsen ei voi kuulua toiseen puolueeseen eikä sellaista henkilöä voida hyväksyä puolueeseen ennen kuin hän on eronnut aikaisemmasta puolueestaan. Yhdistyksestä toiseen siirtyessään jäsen säilyttää entiset jäsenoikeutensa.

Yhdistyksen jäsenellä on oikeus osallistua sen päätöksentekoon, tulla valituksi luottamustehtäviin sekä saada tietoa johtokunnan päätöksistä ja muutoinkin yhdistyksen toiminnasta ja tilasta.

5 §  Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

6 § Mikäli yhdistyksen jäsen osallistuu yhdistystä tai puoluetta vahingoittavaan tai vastustavaan poliittiseen toimintaan tai muutoin olennaisella tavalla toimii puolueen peruslähtökohtia vastaan taikka petollisella menettelyllä yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vaikeuttaa yhdistyksen tai puolueen toimintaa, voidaan hänet erottaa yhdistyksestä. Tästä päättää yhdistyksen kokous varattuaan sitä ennen asianomaiselle tilaisuuden selityksen antamiseen.

Kurinpitovaatimusta koskevan vaatimuksen voi esittää yhdistyksen kokoukselle myös puoluehallitus.

7 § Yhdistyksen jäsen maksaa jäsenmaksua. Sen suuruudesta seuraavalle vuodelle päätetään edellisen vuoden syksyllä puoluevaltuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa.

Jäsenmaksu sisältää jäsenmaksun puolueelle, piirijärjestölle ja yhdistykselle. Kullekin em. järjestölle tulevasta osuudesta päätetään jäsenmaksun suuruudesta päätettäessä. Yhdistyksen jäsenten maksama jäsenmaksu on samalla kyseisen puolueen jäsenyhdistyksen jäsenmaksu puolueelle.

Puolue kantaa jäsenmaksun posti- ja pankkiyhteyksiä käyttäen. Jäsenmaksu suoritetaan vuosittain kertamaksuna ja se on voimassa aina sitä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun, jona jäsenmaksu on suoritettu. Jäsenmaksujen kanto suoritetaan kahdesti vuodessa. Ensimmäinen kanto tapahtuu vuoden alkupuoliskolla ja toinen vuoden loppupuoliskolla. Jälkimmäiseen kantoon osallistuvat uusien jäsenten ohella vain ne vanhat jäsenet, joilta suoritus on jäänyt alkuvuodelta rästiin.

Yhdistys voi lisäksi kantaa jäseniltään ylimääräistä jäsenmaksua. Sen suuruudesta päätetään vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa.

Johtokunta voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisesta määrä-ajaksi ja erityisestä syystä, kuten pitkään kestäneen työttömyyden takia.

Jäsen, joka elää pelkästään kansaneläkkeen varassa, voidaan yhdistyksen päätöksellä vapauttaa jäsenmaksusta pysyvästi. Samoin jäsen, joka on täyttänyt 60 vuotta ja on osallistunut pitkään ja ansiokkaasti työväenliikkeen järjestötoimintaan, on yhdistyksensä päätöksellä oikeutettu pysyvään vapautukseen jäsenmaksusta.

Vapaajäsenillä tai jäsenmaksusta tilapäisesti vapautetuilla jäsenillä on samat jäsenoikeudet kuin jäsenmaksunsa maksaneilla jäsenillä.

Yhdistyksen on ilmoitettava vapaajäsenoikeuksien myöntämisestä viipymättä puoluehallitukselle.

Jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta kahden (2) peräkkäisen kalenterivuoden ajalta eikä suorita jäsenmaksua myöskään seuraavassa rästikannossa, voi yhdistyksen johtokunta katsoa jäsenen eronneeksi.

Toimielimet

8 § Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen syyskokous, kevätkokous ja muu yleinen kokous ja johtokunnan kokous. Yhdistyksen kokous ja/tai johtokunta voi lisäksi nimetä erilaisia jaostoja (esim. nuoriso- ja naistoiminta) tai työryhmiä jotain määrättyä tehtävää varten.

Päätökset yhdistyksen toimielinten kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

9 § Kevätkokous, joka pidetään tammi-maaliskuussa, kutsutaan koolle vähintään viikkoa ennen kokousta jäsenille toimitetulla kirjallisella kutsulla, tai sähköpostilla tai ilmoituslehdeksi määrätyssä lehdessä julkaistulla sanomalehti-ilmoituksella.

Sen jälkeen kun yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai muu johtokunnan edustaja on avannut kevätkokouksen, käsitellään kokouksessa ainakin seuraavat asiat:

1. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osanottajien toteaminen,
2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden (2) pöytäkirjan tarkastajan valinta
3. työjärjestyksen hyväksyminen
4. johtokunnan laatima kertomus yhdistyksen toiminnasta päättyneeltä toimintakaudelta,
5. tilikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto sekä tilinpäätöksen vahvistaminen,
6. vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille,
7. ajankohtainen poliittinen tilanne ja sen johdosta mahdollisesti annettavat kannanotot tai muutoin tehtävät päätökset,
8. piirikokousedustajien valinta,
9. mahdollinen ehdokkaiden asettaminen eduskunta- ja kunnallisvaaleja tai puoluekokousedustajien valintaa varten,
10. kokouskutsujen julkaiseminen,
11. johtokunnan ja jäsenten esittämät muut asiat.

10 § Syyskokous, joka pidetään syys-lokakuussa, kutsutaan koolle kuten kevätkokouskin. Sen jälkeen kun yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai muu johtokunnan edustaja on avannut syyskokouksen, käsitellään kokouksessa ainakin seuraavat asiat:

1. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osanottajien toteaminen,
2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden (2) pöytäkirjan tarkastajan valinta
3. työjärjestyksen hyväksyminen
4. ajankohtainen poliittinen tilanne ja sen johdosta mahdollisesti annettavat kannanotot tai muutoin tehtävät päätökset,
5. piirikokousedustajien valinta,
6. mahdollinen ehdokkaiden asettaminen eduskunta- ja kunnallisvaaleja tai puoluekokousedustajien valintaa varten,
7. johtokuntaan valittavien jäsenten lukumäärä sääntöjen 12 §:n rajoissa ja yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten valinta,
8. toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta,
9. käsitellä ja vahvistaa tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma
10. päättää ylimääräisen jäsenmaksun suuruudesta
11. kokouskutsujen julkaiseminen,
12. johtokunnan ja jäsenten esittämät muut asiat.

11 § Yleinen kokous, joka pidetään johtokunnan kutsusta ja sen määräämänä aikana, kutsutaan koolle samoin kuin kevät- ja syyskokous vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta.

Johtokunnan on kutsuttava koolle yhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous, mikäli 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä johtokunnalta kirjallisesti ilmoittamaansa tarkoitusta varten vaatii. Kokous on kutsuttava koolle yhden (1) viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

12 § Yhdistyksen hallituksena sen asioita hoitaa ja sitä edustaa syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 2 – 10 muuta varsinaista jäsentä ja 1 – 4 varajäsentä. Johtokunnan jäsenten ja varajäsenten on oltava yhdistyksen jäseniä.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

13 § Johtokunnan tehtävänä on

1. suunnitella ja johtaa yhdistyksen toimintaa,
2. kutsua koolle ja valmistella yhdistyksen kokoukset,
3. panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset,
4. hyväksyä yhdistyksen uudet jäsenet ja pitää jäsenluetteloa ajan tasalla,
5. ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin,
6. valita tarpeelliset toimihenkilöt (esim. sihteeri, taloudenhoitaja), jaostot ja työryhmät,
7. pitää yhteyttä piirijärjestöön.

Nimenkirjoitus

14 § Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä johtokunnan keskuudestaan valitsema sihteeri tai taloudenhoitaja, kukin erikseen.

Tilivuosi

15 § Yhdistyksen tilivuosi on kalenterivuosi.

Yleisiä määräyksiä

16 § Sääntöjen muuttamiseen tarvitaan yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö äänestyksessä annetuista äänistä ja siihen on saatava ennen yhdistysrekisteriin merkitsemistä puoluehallituksen suostumus.

17 § Yhdistys ei voi erota puolueesta tai purkautua, jos kolme jäsentä sitä vastustaa.

18 § Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, siirtyvät sen varat ja omaisuus Vasemmistoliitto rp:lle.

19 § Asioissa, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan yhdistyslakia ja soveltuvin osin puolueen sääntöjä.